Jääkarhu sairastaa.. sekä sen kaveri :(

Päästiinhän me 14vk ikään asti ilman kommelluksia... Viikolla  huomasin, että pikkunen lähtee liikkeelle hieman kankeasti, ei varsinaisesti ontunut, mutta jotain outoa oli.. Käytiin tuossa kävelemässäkin ja ihan normaaliin tapaan mennä hölkkäili. Eilen keskiviikkona olivat kaikki koirat ulkona, ja kuului yht'äkkiä huuto kun Miisa juoksi Helmin perässä. Huusi mennessään muttei voinut pysähtyä... kunnes meni jalka alta ja juoksi luokse kolmella jalalla. Siitä sitten sisälle ja pelkäsin jo sen katkenneen ja kaikki pahin kävin mielessä. Soittelin jo paniikkipuheluita sinne ja tänne, mutta ELL aika oli jo valmiiksi varattu perjantaille. Rupes sitten pikkuhiljaa varaamaan jo jalalle, ja kohta kävelikin ihan normaalisti. No koirat eristyksiin toisistaan, ettei satu enempää..

Perjantaina sit käytiin läpivalaisussa, oikea jalka kuvattiin kolmesta suunnasta sekä molemmat lonkat. Lonkat ok, oikean jalan polven nivelessä näkyi pientä epätasaista muutosta, jonka ell. meinasi johtuvan jostain kolhusta. Lonkan seudulla myös samanlainen pienempi kohta, joka saattaa kipua aiheuttaa. Nyt pitäis pari viikkoa ottaa iisisti ja 2 viikon kipulääkekuuri. En tiedä, kuinka tuon saa aloillaan olemaan, tää eka ilta jo ollu aikamoista. Välillä on häkissä ja välillä narussa olkkarissa, kovin kipeältähän tuo ei nyt vaikuta mikä on tietysti hyvä. Mutta itteä hamittaa kovasti, kai se ulkona on koheltanu menemään, ja nämä ei näemmä ihan pikkukivusta valita. 

No sitten lauantaina oli vuorossa Helmi, joka oli Seran kanssa ollu normaaliin tapaan pihalla, ja huomasin vasemmassa etujalassa vekin, josta lerpatti palkeenkieli. Soitto siis päivystävälle, tietenkin lauantai ilta ja eikun Somerolle koiraa kuskaamaan. Siellä sitten taju kankaalle ja pari tikkiä jalkaan, antibioottia ja kipulääkettä. Voi luoja tätä huonoa tuuria, ja just kun olis ollu treenejä ja valmennuksia. Ne saa nyt unohtaa muutaman viikon osalta.

On muuten hiukka haasteellista yrittää pitää kahta EI kipeää potilasta erillään ja rauhassa. Omasta mielestäänhän nuo ei kipeitä ole... Jospa tää huono tuuri nyt jäis sitten tähän.

Lampaita, lenkkiä, epiksiä, aksaa...

Tiistaina hypättiin Miisan kanssa Minnan ja Uunon kyytiin kohti Someroa Woollandiaan katselemaan paimennusta. Siellä oli paljon koiria ja Miisa sai uusia tuttavuuksia ja katsella ensin lampaita aitauksen takaa. Kyllä se paimennus on hienon näköistä hommaa kun koira ja ohjaaja osaa:) Sitten meidätkin patistettiin aitaukseen ja mua oikeesti vähän pelotti mennä, kun joukko lampaita tuijotti meitä suurilla silmillään. No onneksi ne oli kilttejä ja lähtivät liikkeelle...Lähdettiin kävelemään Miisa narussa lampaiden perässä ja pujoteltiin vähän häkkien ympärillä. Ensin vaan haisteli maata eikä ollut huomaavinaan koko lambeja, mutta sitten kiinnostu kovasti niistä. Hetken aikaa siellä pyörittiin ja jäi molemmille kai? oikein kiva mieli. Mutta kyl se on hirvittävän vaikeeta, kun pitäis keskittyy omaan tekemiseen, koiraan ja vielä niihin lampaisiin, ehkä me kesällä sit aletaan ihan oikeesti käydä oppimassa lisää.

Keskiviikkona huristeltiin Miisan ja Helmin kanssa Salon koirahallille epävirallisiin agilitykisoihin. Ilmoitin Helmin startti ja mölliluokkaan. Starttiluokassa rimat olivat vain 25cm ja siinä oli ainoastaan hyppyjä ja putkia. Pilkku käyttäytyi oikein mallikkaasti ja teki puhtaan radan. Vauhti oli tosi hyvää ja paikalla malttoi ootella lähtölupaa. Oltiinkin starttiluokan voittajat aika oli jotain -40 ja päälle. Olihan tuossa aika reilut nuo ihanneajat, mutta silti mentiin superlujaa!!

Mölliluokkaan ilmotin sen, vaikka kontaktit meillä on pikkasen vielä vaiheessa. Ekaa kertaa mentiin myös maksi muuri ja maksi pituus, jotka meni hyvin. Yhden riman roiskas alas 4 esteellä kun vauhtia oli vähän liikaa ja ponnisti siihen huolimattomasti. Radalla oli puomi ja A, joista otin puomin kontaktin uudestaan ja palkkasin. Toisella kertaa kun mentiin A:lle, niin ohjasin kai vähän huonosti ja tuli siitä vähän ohi, mutta alastulo kontakti hyvä. Loppurata meni taas hyvin (paitsi videolta huomasin että juoksi toisiks viimesen esteen ohi, en siis kattonut koiraa yhtään) ja oon niin tyytyväinen. Helmi tykkää tehdä töitä mun kanssa ja keskittyy hyvin tekemiseen radalla, eikä se ota häiriötä mistään ympärillä olevasta. SUPER PILKKU:)

Miisan kanssa tehty pieniä lenkkejä kaksistaan tuolla hiekkatiellä niin, että se on irti. Tahtoisin niin kovin koiran, jota voisi pitää irti paikassa kuin paikassa. Hyvin se yleensä kuuntelee ja tulee luokse, eikä lähde kauas. Harjoteltu kovin myös JÄTÄ sanaa, kun tykkää keraillä keppejä sun muita roskia suuhunsa. Aika hyvin se on jo mennyt perille ja palkkioksi saa multa sitten herkkuja.

Torstaina olikin sitten Vuorelan Lotan treenit meidän omalla kentällä. Aluks juttelin Lotan kanssa meidän A:n ylösmenon ongelmasta, ja nyt alkaa meillä rakennuspuuhat ja koitetaan uudella tekniikalla opettaa tuo koiralle. Täytyy ottaa Lotalta yksäriaika ja mennä tuo aloitus tekemään valvovan silmän alle, etten töpeksi koko hommaa:) Kotiläksyksi saatiin persjättöjä ja takaaleikkauksia, sokkarit siis myöhässä ja takaaleikkauksissa hätäilen liian eteen. Mutta hyvät treenit ja parempi mieli.

Pentu tapaaminen ja treenikentän "avajaiset"

Viikko taas hurahtanut nopsaan... Lauantaina oltiin EHYT- areenalla pentupäivillä, johon järkättiin samalla Miisan ja sisaruksien pentutapaaminen. Siellä oli luentoja pennun ruokinnasta, pennuille temppurataa ja erilaisia esittelyjä. Miisan sisaruksista paikalla olivat Pirkko, Raikku, Odin, Donny, Pyry ja Jope. Sisällä otettiin yhteiskuvia ja pennut pääsi ulkona aitaukseen keskenään riehumaan. Äippä Raijakin kävi lapsosiaan moikkaamassa, mutta hetken oltuaan kakaroiden kanssa se meni jo portille anelemaan että päästäkää mut pois jo :) Käytiin samalla pentuja punnitsemassa ja vaaka räjäytti lukemat 9,7... Miisa oli porukasta isoin, ja joku taisi mainita että hieman pulska;), mutta lihava se ei ole ja itse tykkään että pennulla on hieman jotain luitten päällä. Oli kiva nähdä kaikkia paikalla olevia, ja kesällä nähdään sitten uudestaan.
Iltapäivällä menin Minnan Tupperi kutsuille, ja tulipa sieltä tietty tilattua muutama kupponen, ja oli pöydässä niin hyvät tarjoilut että pidempäänkin olisi voinut istua:)

Tänään sunnuntaina käytiin ekaa kertaa meidän kentällä talven jälkeen vähän treenimässä. Venla halusi mukaan ja sai tehdä Seran ja Helmin kanssa putki- hyppy rallia. Seralla oli vähän motivaatio onkelmaa (taas), se tulisi mielummin minun perässä ja minun luo joka esteen jälkeen. Sen kanssa me varmaan jätetään nyt kisahaaveet sikseen, sille aloitettiin viime viikolla Propalin- lääke pissankarkailuun joka johtuu pari vuotta sitten tehdystä sterilisaatiosta. Lääkkeessä on 2 viikon varoaika, ja jos se nyt hyvin auttaa, niin en kyllä sitä viitsi sitten tauotella... ja lääkettä joutuu syömään lopunikänsä. Mutta sen kanssa voidaan sitten muuten treenailla ja pitää mieltä virkeänä. Oman seuran kisatkin ensi kuussa unohdetaan sen osalta..

Miisa oli ekaa kertaa kentällä, ja otettiin eka suoraa putkea ja sinnehän se sukelti heti. Niitä tehtiin molemilta puolilta ja ahneena pistin putken myös mutkalle ja eipä siinä ollut sen ihmeempää. Tehtiin putkea ja hyppyä rima maassa ja hienosti haki jo hypylle eikä koittanutkaan kiertää tms. Leikittiin ja revittiin lelulla ja tehtiin pieni lenkki parkkiksella.

Eilen sai koirat riekkua taas pari tuntia ulkona kun grillattiin (olipa muuten kylmä vaikka aurinko paistoi), Miisa ja Helmi veti rallia pitkin poikin ja illalla oli ihanan väsynyttä sakkia.
Uimakausikin tuli pennun korkattua viikolla, kun oli pakko päästä pellolle ja välissä oli tulviva oja...eipä siinä auttanut kun hypätä veteen...ja vielä takasinkin oli tultava. Kovasti yritti hypätä toiselle penkalle, mutta läiskähti veteen oikein pommihypyllä. No ainakin pinnalla pysyy ja uimataito taitaa olla hanskassa:)

Reissussa rähjääntyy :)

Sunnuntai "aamuna" klo. 04.15 starttasimme Anskun ja ländereitten kanssa kohti Helsinkiä. Matkalla vaihdoimme autoa, ja matkaseuraksi liittyi Heidi bordercollien ja schipperken kanssa. Autoon saimme hienosti mahtumaan 5 koiraa ja kolme ihmistä, sekä häkit ja muut matkatavarat. Sitten lähdettiin kohti satamaa ja sieltä Tallinnaan voittaja näyttelyihin. Matka ei ole mikään ilman pieniä jännitysmomentteja, mutta terminaalista auton ajettuamme saimme huokaista helpotuksesta..;) Koirat matkusti todella hienosti, alkuun hieman jännitin Helmin puolesta kuinka se käyttäytyy autossa laivamatkan ajan, autokannella kun on aikamoinen meteli. Mutta pilkkunen klaarasi ensimmäisen laivamatkan hienosti. Lähdettiinkin sitten aamupalalle ja tehtiin siinä vähän ostoksia...pari tuntia ja laiva olikin jo Tallinnassa. Näyttelypaikalla olimme hyvissä ajoin ja käytiinkin reippaan pituinen lenkki heti kävelemässä. Näyttelypaikkana oli Saku Suurhall, joka oli todella ahdas ja pieni paikka. Meidän kehä oli vasta iltapäivällä, ja minua taisi jännittää enemmän kuin koiraa. Junnunartuissa oli yhteensä kaksi koiraa, Helmi voitti junioriluokan, sai JUNNU-SERTIN, oli ROP- JUNIORI sekä sai TALLINN JUNIOR WINNER -13 tittelin. Olin jo niin häkeltynyt, että pääkin oli aikas tyhjä, kunnes tajusin että meidänhän pitää vielä mennä paras narttu kehään. Siinä Helmi hienosti vielä toinen 6 nartun joukosta, häviten vain valionartulle. Arvostelu oli lyhyt mutta todella hyvä. Oli kyllä hieno reissu, vielä kun matkakumppanitkin kahmivat titteleitä.

Pientä reissuväsymystä on ollut ilmassa, itse kun olen vieläkin aikalailla puolikuntoinen flunssan takia. Ja kyllä Helmistäkin näki, kuinka väsynyt se oli seuraavan päivän. Mutta olen iloinen, kuinka hienosti käyttäytyi koko matkan ajan eikä stressaillut turhia. Kuviakin tuli otettua, mutta en ole saanut vielä puhelimesta niitä laitettua koneelle, joten laitellaan niitä myöhemmin. Kiitos kaikille mukana olleille matkaseurasta, loistava reissu kaikin puolin:)

Tämä viikko on menny omalta osalta sairastaessa kaameaa flunssaa, joten koirat on päässy helpommalla. Ulkoilut on ollu lähinnä sitä, että kävelen tohon muutaman sadan metrin päähän mettän laitaan, ja koirat saapi juosta siellä...pysyyvät muuten vielä kivasti puhtainakin.
Miisan kanssa ollaan tehty joka päivä jotakin juttuja, aivojumppa sisälläkin väsyttää aika kivasti tuon ikiliikkujan. Sivulla olon asento on nyt aikas hyvä, ja apuja siihen ei enää kauheasti tarvii. Nyt myös tehty sivulla maahan menoja, joita alkokin hienosti tarjoomaan. Pään pysyminen alhaalla maahan menoissakin on tuottanu naksuttelun avuilla tuloksia :)
Kaikenmoisia temppuja myös tehty, ja pujottelun harjoitukset jalkojen välistä alkaa sujumaan.
Paikalla oloja tehty istuen ja maaten, jotta molemmista saatais yhtä hyvät. Hassua kun paikalla olo tuntuu olevan varmempi, sillon kun ei mua nää.

Kyllä tuo vaan oppii niin nopsaa kaikkea uutta, ja aina yhtä innokas.
Huomenna aamusta pitäis lähteä Tallinnaan Helmin kanssa, siellä Tallinna Winner näyttelyt...siitä myöhemmin lisää..

Rokotuksilla

Tänään käytiin pikku jääkarhun kanssa tutustumassa eläinlääkäriin ja haettiin ekat rokotukset. Pentusesta se oli niin ihana paikka, että koko toimenpide jäi huomaamatta :) Häntä viuhuen se nuoleskeli eläinlääkärin ja muut paikalla olijat. Vaa'alla käytiin samalla ja nyt päivää vaille 12vk se näytti 7kg. Hyvin sopusuhtainen eläinlääkärin mielestä ja sanoi vaan, että tätä ei varmasti lihavaksi saa syötettyä ja kuluttaa kaiken minkä saa... Se on kyllä totta. Pihalla temmeltää toisten kanssa hurjaa vauhtia, ja sammuu kyllä saman tein kun sisälle tullaan.

Huomenna lähdetäänkin kattomaan ihka oikeita lambeja, saas nähdä mitä niistä tuumaa...;)

Alla kuvanäytettä paimennusasennon harjoittelusta, kun hää tohkeissaan paimentaa dalmista.

Aluevalmennusta

Helmin kanssa oltiin lauantaina aluevalmennuksessa Raisiossa. Kaksi rataa tehtiin joista ensimmäinen 15 esteen ja toinen hiukan pidempi. Eka rata meni keppejä lukuunottamatta aikas kivasti. Just kun on päässy kehumaan että kepit alkaa mennä hyvin...niin nyt oli niin hukassa kun olla ja voi. Sisäänmeno oli vaikeaa, ja sitten tuli aina 3. viimesestä ja 2. viimesestä keppivälistä ulos?? No aikamme siinä niitä hinkattiin, ja pari onnistumista sain käskyttämällä koko ajan. En tiedä, oli jotenkin levoton maneesissa ja kirjaimellisesti pallo hukassa :) Mietin jo vähän, mahtaisiko olla juoksut alkamassa. Päivän plussina oli hyvä toinen rata, paikalla pysyminen, ja A:n alastulo kontaktit... mutta se ylösmeno!!! A:ta ollaan treenattu ihan muutamia kertoja talven aikana, ja päätinkin sen jättää kevääseen/ kesään kun päästään ulos treenaamaan. Mutta koira tekee nyt sitä että hyppää lähes A:n harjalle ja nyt täytyy jotain siihen äkkiä keksiä ennenkuin on myöhästä. Vinkkiä saatiin, miten lähdetään tuota nyt työstämään.

Miisa oli Raisiossa seuralaisena ja virallisena maskottina:) Se sai paljon rapsutuksia ja yksi uusi paikka taas katsastettu. Kotona ollaan harjoteltu kiertämistä, i-s-m tekniikkaa ja tehotreeninä ruutua. Matkaa ruutuun ollu nyt reilu 20m ja pikkunen kiitää sinne minkä kintuista pääsee. Myös merkkiä tehty kosketusalustalle. On tuon pikku jääkarhun kanssa vaan niin makeeta tehdä kaikkea, kun aina on yhtä intoa täynnä.

Treeniä, treeniä..

Tiistaina käytiin treenikamujen kanssa Ypäjän Hevosopiston houdeilla tokottelemassa. Helmi sai alottaa, otettiin ihan sivulla oloja ja muutaman askeleen seuraamista. Ja eihän siitä mitään tullu, kun eihän se nyt voinu ahteriaan alas laskea kun asfaltti oli täynnä soraa!! Otti muutenkin hirveesti häiriötä uudesta paikasta. Merkkiä tehtiin myös kosketusalustalla, jotka osittain ok. Meinaa vaan kauheesti kiertää merkin oikealle puolelle, mitä välillä tehnyt myös hypyssä. Parit luoksetulot tehtiin pallolle, ja ajatuksena oli tällä saada vauhtia...mutta koira päätti toisin ja pysähty ekalle hepan kakkaläjälle syömään!!! Sit sai mennä autoon ja koiran vaihto. Ei ollu H:n päivä...
Miisa harjotteli leikkimistä ja repimistä häiriössä, jotta kiinnostus pysyisi vain ja ainoastaan minussa. Hyvin repii ja leikkii uusissa paikoissa, oikein rähinän kanssa. Luoksetuloja otettiin, ja ei ole epäilystäkään etteikö tulisi :) Kaupunki kävelyjä ollaan myös tehty ja rennosti tuo osaa hälinässäkin mennä.

Kotona otettiin sitten torstaina molempien kanssa ruutu treeniä. Miisa ensin ihan lyhyestä matkasta kupille, tällä muutama toisto ja sitten lisättiin matkaa. 10 metristä otettiin lopuksi muutamat, ja noissa ei ongelmaa, hyvällä vauhdilla juoksee. Helmi teki kosketusalustalla ja hienosti pysähtyy oikeaan kohtaan ja odottaa palkkaa. Helmin kanssa matka oli pisimmillään n. 15m, vauhti oli hyvää, kerran koitti tarjota merkkiä ja oli ihan h-moilasena että mitäs nyt tapahtuu. Hassuja otuksia. Torstai päivällä koirat saikin ulkoilla moonta tuntia, kun puuhailtiin pihalla. Kyllä täytyy ihmetellä mistä tuo pienin otus mahtaa tuota virtaa saada, ihan täysillä lähes koko aika mentiin.

Parina päivänä Miisa myös harjoitteli paimennusta, nimittäin oman kaverinsa. Helmi juoksi pellolla, ja yhtäkkiä pikku otus lähti ihan tohkeissaan paimentamaan. Kun Helmi pysähty, pysähty Miisa ja jäi paimennusasennossa sitä tuijottamaan, olipas huvittavaa seurata:) Jospa siitä kehkeytyisi vielä ihan lammaspaimenkin.

Lotan koulutus ja kotitreenejä

Lauantaina startattiin Loten, Evan, Helmin ja Miisan kanssa kohti Längelmäkeä Lotta Vuorelan koulutukseen. Helmi pääsi treenaamaan ja Miisa toimitti matkaseuralaisen virkaa. Rata oli aika haastava alkuun katsottuna, yhteensä 30 estettä ja montaa kohtaa mietin, kuinka me niistä selvitään. Koira yllätti kyllä niin positiivisesti, koska ratatreeniä ei olla tehty aikoihin, ollaan käyty lähinnä vain Turussa tekniikkatreeneissä nyt kevätkaudella. Erityisesti päällejuoksut, takaaleikkaukset, puomi sekä kepit saivat minut todella tyytyväiseksi. Puomilla on ollut hieman vauhtiongelmaa, sekä nyt radalla oli puomin alla kaksi putkea, joten en päässyt juoksemaan kovin lähellä sitä. Mutta hienosti tuo sen teki, ja kontaktit alkaa olla aikas kivat. Puomilta treenattiin poispäin käännöstä putkeen, joka pienen avustuksen ja toiston jälkeen alkoi sujua. Keppeihin saa olla myös erittäin tyytyväinen, sillä niitä tehtiin viime syksynä kuudella kepillä muutaman kuukauden ajan, ja nyt ne sujuu jo ilman apuja. Toki lähetyksessä vielä tarvitsee hieman näyttää oikeaa kohtaa. Hienosti tuo pötki menemään näihin treenikertoihin nähden, ja se motivaatio mikä sillä on dalmatiankoiraksi tehdä hommia ja yrittää parhaansa niin <3 Huippukivat ja antoisat treenit, kiitos Lotta ja kiitos matkaseuralaisille!

Miisa pääsi tutustumaan taas uuteen halliin, ihmisiin ja koiriin. Sen mielestä kyllä häkissä olo kun muut treenasivat, ei ollut yhtään kivaa. Kova ääni sillä ainakin on :) Se pääsi ylimääräiselle lenkille Loten ja Evan kanssa, niin sain paaremmin keskittyä treeneihin. Autossa jaksoikin koko matkan käyttäytyä, yhteensähän me taidettiin tien päällä olla noin 4,5 tuntia. Nyt on treenattu paljon paikalla istumista sekä makaamista...ja ylläri ylläri, tuloksia tulee. Nyt pystyn käymään jo piilossa, ja neiti napittaa kiltisti paikallaan. Tuota pennun intoa ja tekemisen halua voi vaan taas ihailla.

Sera toimittaa nyt lenkkeilijän virkaa, ja tyytyväiseltä tuo näyttää, vaikkei hirveästi mitään olla tehtykään. Nyt se jo pystyy hieman heittämään "vapaalle" ja suostuu jo leikkimään Miisan kanssa. Ulkoilu ilmat on ollu mahtavia ja koirat nauttineet pellolla hankikannoilla riekkuen.