Synkkää syksyä

Kesä oli ja meni, ja nyt iski pieni inspis palata blogin ääreen. Kesä ja syksy on ollut rankkaa, keväätä asti jatkunut talon remontointi on raastanut hermoja ja vienyt voimia. Seran poismeno siihen päälle synkisti syksyn entisestään. Kaikki lähimmät ystävät tietävät siihen päätökseen syyn, eikä voimat riitä alkamaan sitä täällä puimaan. Sera on nyt saanut rauhan ja sillä hyvä olla <3  Lämmöllä muistelen Seraa <3

Remontti alkaa olla jo loppusuoralla, olohuone ja eteinen vielä kesken, ja muutamia listoja puuttuu sieltä täältä. Iskähän täällä on kaiken suurimman homman tehnyt ja tulen olemaan loppuelämäni kiitollinen hänelle kun ryhtyi tähän projektiin. Talo on siis pohjaa myöten tehty uusiksi, ulkovuori ja pesutilat jäävät johkin tulevaisuuteen odottamaan vuoroaan.

Helmin pennut näkivät heinäkuussa päivänvalon ja meille muutti syyskuussa ruskea Koru tyttönen. Pennut olivat yhtä kuuroa lukuunottamatta terveitä ja niiden alkutaival on uusissa kodeissa lähtenyt mallikkaasti liikkeelle. Kaikki 10 pentua löysivät luovutusikään mennessä kodit. Muutama asuu täälläkin suunnalla ja pari jäi sinne Savoon päin. Mielenkiinnolla odotellaan mitä näistä kasvaa.

Helmin kanssa loppukesästä käytiin Suvin ryhmässä agilityä muistelemassa, ja eihän se koira niin ruosteessa ollutkaan kuin ohjaajansa ;) Helmi muisti hyvin kepitkin, joista olin aivan varma että ne on jo unholaan jääneet ja intoa riitti vähän liikaakin.  
Korun kanssa ollaan käyty yksi pentukurssi täällä paikallisessa koirakoulussa. Sen kanssa on tehty paljon naksuttimella juttuja, ja ei se välttämättä toivottomalta vaikuttaisi leikkimielisesti tokonkaan suhteen :) Hieman vierastelee uusia ihmisiä, mutta tämä on toivon mukaan ohimenevää. Ääniä, paikkoja ei oikeastaan mitään ole pelännyt ja sen kanssa on ollut helppo liikkua joka paikassa.

Miisa on tokoillut vaihtevasti. Liian vähälle treenit jääneet kesällä kaiken tämän hässäkän ohella, mutta ei tämä touhu niin vakavaa ole, kyllä me vielä keritään. Jessican luona käytiin syksyllä, nuorten koirien valmennuksessa ollaan oltu ja mikä parasta..meidän häirikköryhmä starttasi taas viikko sitten.Talvelle on suunnitteilla eri halleja treeneille, kyllä meillä taas koirat on keväällä hyvin häirittyjä :D

Time to say good bye

Koskaan ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän, yht'äkkiä huomaa se päättyikin tähän. On paikkasi tyhjä ja korvaamaton, ja kaipuu suuri sanaton.

Lepää rauhassa rakkahin Sera

12.7.2008-29.8.2014

Kisailuja takanapäin, Helmille pentuja tulossa

Kesälomalla on niin kiireitä, ettei tänne ole joutanut kirjoitella lainkaan... tai no kertaalleen jo kirjoitin ja latailin kuviakin, mutta ne katosi jonnekkin bittiavaruuteen...

Treenailtu ja kisailtu ollaan sen verran, että Miisa sai Hämeenlinnassa TK1 huikeilla 197 pisteillä. Siellä meno ja fiilis olikin tosi hyvää pääosin. Olin ilmoittanut sen jo tänne Forssan kotikisoihin 17.6 ja siellä kisailtiin avoimessa luokassa. Koira oli huono, ohjaaja oli huono, kaikki oli jotenkin vaan huonosti. Jo heti seuraaminen oli semmoista haahuilua, että menin siitä itsekin hämilleen, enkä osannut enää yhtään palkata/nostattaa koiraa seuraaviin liikkeisiin. Jäävistä makuu meni nollille, muista ihan ok pisteet. Saatiin kuitenkin 1. tulos nipin napin ja sitähän me lähdettiin hakemaan. Paikka makuuta jännäsin eniten, sillä niitä on tehty kisaomaisena tosi vähän, makoili kuitenkin siellä rauhallisesti, vaikka yksi koira piti meteliä koko ajan ja vieressä oleva nousi istumaan. Nyt keskitytään kisapalkkaukseen ja muutellaan hiukan treeniä. Kiire ei ole ylempiin luokkiin ja sinne ei mennä ennen kuin koira on oikeasti sinne valmis.

TK1 Hypsilophodon

 

Tässä pari kuvaa Jessican koulutuksesta. Kuvat Minna Kujanpää.

Ja sitten tärkeimpään.... Eli PENTUJA on Helmille tulossa, sen vahvisti ultra viikko sitten. Useita pentuja näkyi, ja vatsakin alkaa nyt näyttämään siltä, että kyllä niitä siellä on :) Mukavasti on jo kasvattajalle pentukyselyitä/ varauksia tullut, toivon mukaan ei lopu kesken :)
Helmin käytöskin on niin muuttunut, enää ei juoksennella samaan malliin, vaan nautiskellaan ja makoillaan mielummin. Pirteänä se lenkillä porskuttaa mukana, mutta muuten se viettää mielummin aikaa peiton alla. Viikon päästä se lähtee Juvalle ja toivon mukaan pääsen itsen synnytyksen aikoihin sinne, eli heinäkuun kolmannella viikolla. Se on kyllä varmasti niin mahtava mammakoira <3 Ikävä jo tulee kun ajatteleekin sen väliaikaista muuttoa...

Pentuja ultrassa <3

41 vrk odotusta takana

Paimentamassa ollaan käyty viime viikolla ja tänään, ja tuntuu kuin koira olisi siinä hommassa vaihtunut. Miisa ei sikaile ollenkaan, järkeä on tainnut kasvaa ainakin hiukan toisen päähän. Viime viikolla tehtiin kuljetusta, tänään oli ohjelmassa kaaria.

Tässä vielä Miisan tokokoe toukokuulta, jonka Tiia kuvasi:

Miisa Renko 29.5.14

Fyssaria, odottelua ja kisoja

Viime kuussa Helmi ja Miisa pääsi Tanjan käsittelyyn, kun hän saapui tänne Jokioisille meidän onneksi :) Miisalla vasen puoli kropasta jumissa sekä takaosassa pientä jumitusta. Helmi pääsi myös ennen mahdollista mammalomaa hierottavaksi, koko koira oli kauttaaltaan hieman jähmeä ei kuitenkaan pahempia jumeja löytynyt. Viime tekstissä kirjoittelin täysin epäonnistuneesta tokoringin näyttökokeesta, mutta samana iltana tuli viesti, että mukana ollaan :) Tämä oli kyllä suuri ihmetys, sillä siellä ei kyllä näytetty minkäänlaista osaamista... no kaippa ne näki pienen toivon pilkahduksen.

Viikolla 21 tiistaina käytiin Minnan kanssa Jessican luona treenailemassa, ja eipä ainakaan treeni olosuhteet voisi paremmat olla. Iso nurmikenttä meren rannalla :D Tehtiin kehääntuloja, mitkä meille helskatun vaikeita, mutta pienellä muistutuksella ja toistoilla ne alkoi jo hieman edes näyttämään siltä kuin pitäisi. Tehtiin myös seuraamista ja noutoa. Serkukset pääsi myös pulahtamaan meriveteen pienen kioskin pihasta, tämmösiä retkiä hyvässä säässä voisi tehdä useemminkin. Lauantaina oli Forssan Palveluskoirien kentällä kouluttamassa Vuokko Malk Hollolasta. Jatkettiin vähän siitä mihin Jessicalla jäätiin, eli häiriötä perusasennossa ja seuraamisessa. Ja taas huomasi kuinka on jäänyt niin monet asiat tekemättä/ huomaamatta. Vuokko houkutteli nameilla ja palloilla Miisaa perusasennosta, ja näistä päästiin hyvin huomauttelemaan. Mutta hienosti alkoi kontraamaan ja alkoi ymmärtää jutun juonen. Hyvät treenit oli molemmat!!

Helatorstaina hyppäsi Tiian ja Kodan kyytiin ja ajeltiin Renkoon tokokisoihin. Onneksi ihan koko päivää ei satanut ja siellä oli yleisön onneksi myös teltta :)
I tulos, 170p oli saaliina. Kaikki muu ihan ok, paitsi möhlin jäävistä seisomisen. Äänen paino ratkaisi tässä ja nollillehan se meni. Sillä sekunnilla kun käsky annoin, niin tajusin asian. Seuraaminen oli nyt tosi kivaa, paitsi pieni jännitysmomentti saatiin, kun liikkuri seuruutti suoraan Tiia kohti kehän laidalle jossa hän kuvasi meidän suoritusta. No pienellä niiauksella siitä selvittiin :D Laisi kysyi kokeen jälkeen koiran ikää, ja sanoi sen olevan erittäin erittäin hyvällä mallilla!!! Ainakin muistan, mitä en tee seuraavassa kokeessa...

Tänään oltiin nuorten koirien ringin koulutuksessa Oripäässä, jossa meitä koutsasi Oili Huotari. Otin aiheeksi noudon, ja onneksi otin. Ollaanhan me noudettu ja sitä treenattu, mutta unohdettu treenata pitoa. Tehtiin hyviä harjoituksia, ja pikku puucee oli ihmeissään, että mitä se mamma nyt tekee kun  häntä nokasta kiinni pitelee...HEH, tyytyi kohtaloonsa ja valitsi loppujen lopuksi napakan hyvän pidon! Viksu eläin :D
Oili tykkäsi kovasti Miisasta, ja kehui kuinka hyvin se vastaa treeniin!
Loppuun tehtiin isossa ryhmässä häiriö harjoituksia, ja niissä Miisa menee kyllä lankaan, muiden käskytyksiä kuuntelee liikaa. Liian vähän näitä tehty! Loistava koulutus ja tykkäsin Oilin napakasta tyylistä kouluttaa!

Helmin kanssa odotellaan, odotellaan ja odotellaan...  Vajaan kahden viikon päästä olisi ultra. Jotenkin musta se on saanut jonkinmoista muotoa kroppaansa, vaikka en tiedä onko se käytännössä vielä näin aikaisin mahdollista.. Ruokamäärää en ainakaan tietoisesti ole nostanut ja liikuttu on entiseen malliin. Taaimmaiset nisät ovat aavistuksen verran turvonneet, mutta eihän tässä auta kuin odotella. Muuten se on hellyydenkipeä oma itsensä ja käytöksessä en ole huomannut muutoksia.

Paimennuspäivää, ALO 1 ja onnistunut astutus :)

On taas aikaa vierähtänyt viime päivityksistä, mutta onpahan nyt mitä kirjoittaa. Mennään heti tärkeimpään, eli Helmi aloitti vapun kunniaksi juoksunsa ja tällä viikolla päästiin vierailulle komean Roopen luo. Roope oli juuri niin hieno kuin muistelinkin sen olevan, ja luonteeltaan se on herrasmies. Maanantain visiitti ei tuottanut tulosta, mutta keskiviikkona oli jo tahti toinen. Nyt pidellään sormet ja varpaat ristissä josko Helmi pääsisi jatkamaan Moppekerhon sukujuuria. Sikäli vielä jännä juttu, kun Helmin emälinjalta oli meidän ihka eka dalmis Roope, josta valitettavasti jouduimme luopumaan jo nuorena.

Keskiviikko oli jo kohtalaisen kiire muutenkin, kun aamuvuoro piti töissä hoitaa, koiran astutus heti töiden jäkeen ja illasta oli vielä tokokoe Miisan kanssa Forssassa. Alo luokassa oli 5 koiraa ja jännitys oli kyllä huipussaan. Tässä pieni kisaraportti:

Luoksepäästävyys 10: Hyppäsi Stenin syliin :D
Paikkamakuu 10: Jäi rauhallisesti, hieman vinoon. Heitti lonkalle jossain vaiheessa.
Seuraaminen hihnassa 9: Tämä tuntui kyllä paljon huonommalta numerollisesti. Kontakti tippui useaan kertaan.
Seuraaminen vapaana 9: Hieman parempaa kuin hihnaseuruu. Ahdistaa kovasti liikkurin liikkeet!!!
Liikkeestä maahan 9: Ehkä hieman hidas maahanmeno, muuten hyvä.
Luoksetulo 10: :D
Liikkeestä seiso 10: Pysähtyi hyvin ja tarkkaavainen paikallaan!
Hyppy 8: Ekalla käskyllä jäi "kiinni" liikuriin, annoin toisen ja loppu ok.
Kokonaisvaikutus 10!!!

Eli 188p, I tulos, KP ja sija 2/5. 

Äitienpäivää vietimme Miisan kanssa Somerolla paimennellen. Tavoitteena oli asentaa koiraan rauhalliset lähdöt ja liikkuminen. Ja sehän näytti ihan oikealta paimenkoiralta ja teki töitä tosi kivasti. Yhtään ei pidä nyt antaa sen sooloilla ja kikkailla, mitä se välillä koittaa tehdä. Kolme kertaa oltiin päivän aikana lampailla, ja kyllä koiraa ja (ihmistäkin) väsytti kun kotiin päästiin. Saatiin päivän aikana todella hyvää ruokaa joten maha pullollaan oli hyvä istua laidunten äärellä!

Reenailtu ollaan muuten siellä sun täällä, joskin on jäänyt liian vähiin. Tänään käytiin Ulvilassa nuorten koirien tokoringin näyttökokeessa. Paikalla taisi olla 9 koiraa. Arvonnassa voitimme ja sain numero 1... ;) Juuri tuota en olis halunnut, kun olisi pitänyt koiraa ehtiä vielä leikittää ja hetsailla, mutta minkäs teit. Ja se näkyi kyllä :(

Paikka makuu ok, heitti kyllä jälleen lonkalle. Seuraaminen oli aivan ala-arvoista, käveli se siinä lähellä, mutta otti häiriötä 4 "tuomarista". Luoksetulossa vähän venyi pitkälle, nouto ok, jäävä seisominen ok.
Paikalla oli tosi taitavia koiria, voittajaluokassa jo kisaavia joten odotukset rinkiin pääsystä saa unohtaa. Opittiinpa taas yksi asia, miten EI AINAKAAN valmistauduta :)

Kun kotiin pääsin, tein vielä pitkää seuruuta lelu kainalossa joka super hyvää. Haetaan nyt uutta asennetta, uusissa paikoissa ennen seuraavia kisoja!

Rämäpää paimen

Aloitetaas tuoreemmasta eli tästä päivästä. Aamusta ajeltiin Minnan kanssa Jessican tokoyksärille. Serkukset survottiin taas samaan lootaan takakonttiin, ja hyvinhän noilla tais matka taittua.. Miisan kanssa aloitettiin hyppynodolla jossa saatiin hyvin ongelma esiin, tahtoo kapulan kanssa helposti kiertää paluussa hypyn. Eli nyt pientä muistutusta että hyppy täytyy tulla myös takaisin päin. Seuraamisen käännöksiä tehtiin seuraavaksi, joissa pää meinaa aina tipahtaa. Muuten seuraaminen alkaa tuntua jo paljon paremmalta ja toivon mukaan vähän näyttämäänkin. Se kun on ollut mulle semmonen peikko liike, ja varmaan tulee olemaankin.
Toisessa setissä otettiin ruutua, nopeutta maahan menoihin jotka saisi olla inan verran nopeampia luoksetulossa ja jäävissä. Loppuun myös tunnari. Kyllä puolessa tunnissa ehtii hurjan paljon tekemään, kun on selvät suunnitelmat. Paljon saatiin taas treenailtavaa, mutta olipa ihana nähdä kuinka koira pystyi suuressa häiriössä tekemään. Hallissa meni nimittäin kentän laidalla trukkeja kuskeineen jotka lastasivat vieressä ollutta rekkaa. Hyvät treenit, parempi mieli... :)

Viime viikolla paimenneltiin Somerolla. Miisalla on joku pieni mörköikä vissiin iskeny.. HUOH. Ensin tiistaina haukuttiin treeneissä puistossa halailevia ihmisiä ja keskiviikkona sikaili lampailla.. En saanu oikein otetta siihen, joten Marika tuli kehiin kun mun auktoriteetti oli HIEMAN hukassa. Osaahan se jo ihan kivasti, toimiikin ihan kivasti... mutta mun tarttis nyt ottaa itteeni niskakarvoista kiinni ja pistää tuo nulikka aisoihin!!

Tokoiltu ollaan muuten milloin missäkin. Häiriötokoissa ollaan tehty kaikkia kivoja juttuja, mitä ei tulis muuten treenailtua... paikkamakuussa auton torvet soi, pallot lentää, koirat juoksee milloin minnekkin :)

Ja muuten peurat on palanneet laaksoonsa... tänään otti pari valkohäntää äkkilähdön tuosta nurkalta, kun iltapissalle koirat laskin. Ensin läks Helmi, sitten Miisa.. Sera kakoi hihnassa. Mun pelastus vinkupallo oli taskussa ja koirat käänty metsän rajalla takaisin reilun 100 metrin ajon jälkeen!! Wuhuu, en tiedä säikähtivätkö mun huutoa vai kuulivatko pallon, mutta ne tuli takaisin. Pientä edistystä siis ilmassa!

Ja Helmin juoksuja ei kuulu ei näy...

Tässä meidän tunnarihaaste:

Harrastelua koko viikko

Kaikkia kivoja harrastuksia ollaan ehditty tällä viikkoa tehdä koirusten kanssa. Peltorallia on ollut lähes päivittäin ja ihanaa kun kaikki paikat alkaa olla kuivia ja koirat nauttii kirmailuista!
Keskiviikkona Miisa pääsi paimentamaan pienen tauon jälkeen. Oltiin ulkosalla ja pieni jännitys taas iski, mitä tapahtuu. Tehtiin kaaria ja pientä pätkää kuljetusta ja koitin panostaa koiran rauhallisiin liikkeelle lähtöihin.... ne kun tahtoo vähän olla semmosia tykin suusta ampaisuja välillä :) Vasen puoli on selvästi kaarella Miisalle vaikeampi ja ohjauksessa täytyy olla itse hirvittävän tarkka, ettei paine mene koiran edelle jolloin se kääntyy ympäri. Olin kyllä super tyytyväinen pienen sähikäisen toimintaan.

Lauantaina läksin Helmin kanssa Saloon agilityyn, jossa oli Anette pitämässä treenejä. Kerroin jo heti, että mehän ei olla sit moneen kuukauteen taas tehty mitään, että katotaan mitä tulee :D Helmi olikin ihan pätevä, hieman ylimääräistä virtaa ja nyt sen hampaat jo naksahtaa tuossa korvan juuressa jos ne aikaisemmin on ylttäneet olkapäähän...pieni kengurulapsi! Ja hei, nyt mä osaan saksalaisen, Helmi opetti sen mulle ihan itse, kun en enää muistanut! Kivat treenit ja se aksakärpänen taas puri ainakin hetkeksi ja kuulema eikun kisoihin vaan oli koutsin kommentti!

Tänään oli omalla kentällä mätsärit ja möllitoko jossa tuomarina toimi Tiia Lundström. Miisa pääsi tokoilemaan ja paikkamakuulla aloitettiin. Jäin ihan koiran lähelle, koska onnistumisia haettiin. Vieressä oleva koira piippaili hiljaa, Miisa alkoi vähän vilkuilemaan sinne päin ja sit alkoi hännänvispaus. Otin muutaman askeleen vielä koiraa kohti ja makoili sitten ihan ookoo paikalla. Muuten liikkeet pääsääntöisesti meni kivasti, luoksetulossa kiersi mut takaa??? ja himpun pitkällä kaarella, hyppyyn tarvitsi toisen käskyn. Vapaana seuruu selvästi parempaa kuin hihnassa. Jäävät ok. Saatiin kasaan meille hienot 178p ja kolmas sija. Huomasi että kyllä sitä ahdisti kun oli liikkuri ja tuomari ja paljon vieraita koiria. Mutta tuomarina ollut Tiia totesi, ettei se ahdistus näkynyt. Ja täytyy todeta, että kyllä muakin adisti, kuinkahan mä ikinä mahdan selvitä oikeista kisoista... Täytynee saada ehkä toinen setti mentaalivalmennusta!

Pitihän se kuva ensimmäisestä pokaalista ottaa :)

Priimat tytöt luustoltaan

Vihdoin ja viimein tuli Kennelliitosta ilouutisia, molemmat tytöt priimaa luustoltaan A/A, 0/0! Nyt saa olla huoleti niiden osalta, on täsä jo jännättykin monta viikkoa. Lisäksi Helmin omistaja kaavaili jo pentusuunnitelmia seuraavista juoksuista, komea isä ehdokaskin on pentusille valittu <3 Niistä lisää, kun asiat varmistuu ja etenee.

Viime viikolla vierailtiin Jessicalla ja oli Lentsun kurssia. Jessicalla katsottiin seuraamista, joka mennyt eteenpäin. Pieniä kikkoja saatiin kontaktin pysymiseen ja sen treenaamiseen. Katsottiin myös noutoa, tunnaria ja luoksetulon stoppia. Tunnarissa jäi oma suussa kapuloille arpomaan pitkästä aikaa. No nyt on sitäkin treenailtu taas lisää, ja tuo on nyt unohtunut. Lentsulla katsottin hyppyä ja hyppynoutoa. Niissä ei sen suurempaa ongelmaa. Otetaan nyt ennen kisoja enemmän vaan hyppynoutoa, niin välimatka hyppyyn seisoessa kasvaa varmasti.

Häiriötokoissa ja perjantain kurssilla ollaan myös käyty ja saatu taas paljon treenattavaa. Paikalla oloihin ollaan lisätty myös istumista, jossa Miisalla ei ongelmaa. Paikka makuussa edellisviikolla Miisan vierestä läksi koira ohjaajan luo, koiruus makaili silti rauhassa paikallaan. Ohjaajan tuodessa koiraa paikalleen, se meni Miisan luo, jolloin se nousi ylös mutta ei onneksi muuta tapahtunut. Paikka makuu tulevissa kokeissa varmasti pelottaa eniten, vaikka oma koira makaisikin paikoillaan nätisti, siellä voi silti sattua kamalia...

Muutama kuva viime viikoilta:

Miisan lemppari nukkumis asento

 

 

Tallivahdit heinäkasan päällä

Ihan oli jo unohtanut, Helmi pokkasi FPukon vuoden agilitytulokas palkinnon. Tämän paremmin hän ei jaksanut poseerata

Koko jengi :)

Tokoillaan kun ei kerran aksailemaan päästä

Viime viikon lauantaina mentiin Johannan ja collieitten kanssa Turkuun Lentsun kurssille. Aiheena oli ruutu, kaukojen hissit sekä paikalla istuminen ja makuu. Meidän ruutu olikin aikas hyvä. Tehtiin eka alustalle, sit ilman... ja näitä ilman pitäis myös välillä ottaa. Merkin kautta ruutu oli myös kiva :) Paikka makuu ja istuminen oli hyvät, jää vähän haistelemaan makuun jätössä. Olen treenaillut pään pysymistä maassa, mutta vielä se ei ole sellainen, että sitä voisi häiriössä tehdä. Katotaan nyt, kummalla taktiikalla mennään.

Keskiviikkona reissattiin sitten Mevet:ttiin, jossa oli Helmillä ja Miisalla virallist luustokuvaukset. Molempien kuvat lähtivät terveenä Kennelliittoon, mutta odotellaan nyt mitä sieltä tulee. Näitä kummajaistuloksia on viime aikoina tullut useammalle, joten ei nyt juhlita vielä. Mutta Miisan silmät olivat terveet, siitä ollaan jo varmoja :) Kiitos Johanna kimppa järjestelyistä vielä.

Torstaina häiriötokoiltiin, tein ruutua ja sen loppuosaa opettelin kävelemään, luoksetuloja, kontaktia ja sitä tylsääkin tylsempää odottelua. Paremmin rupee jo Miisa kestämään lentävät pallot ja niiden perään juoksevat koirat.

Tänään sitten pihatokot molempien kanssa. Miisa teki alo luokan liikkeitä, hyppy alustalla hyvä. Tehtiin myös tunnari, ohjatun molemmat puolet ja noutoa puulla ja metallilla. Viime kuukausien parhaat noudot, kaikki oli kauniita nostoja, vaikka muutaman kerran heitin kaupulan... toivoa ehkä on tämänkin liikkeen suhteen. Nyt ei miettinyt myöskään yhtään metallin tuomista, vaan suora hyvä nosto ja palautus:) Nyt on ekat kisat jo pistetty korvan taakse hautumaan, ja tarkoitus olisi toukokuussa aloittaa!

Helmi harjotteli sivulle tuloja... pikkasen on tuo välimatka jalasta kasvanut viime kertaan :D No meidän tokoista taitaa olla yli vuosi aika, joten eipä ihme... Pikku pätkiä seuraamista, kaukojen i-m-s vaihtoa, luoksetulon pysähdyksiä kierron kautta ja hyppyä. Hypyn se muisti ja paikkakin oli kohtuullinen, mutta pieni ahdistus iskee kun menen viereen. Innoissaan se tekee, vaikka ei aina tiedä mitä tekee mutta ilmeestä päätellen sillä oli kivaa.

Eilen olisi ollut Salossa agility valmennus, mutta olin 2 päivää hirveessä migreenissä, joten ne jäi suosiolla väliin.

Treeniä treenin perään

Kolme viikkoa taas vierähtänyt ja kootaan vähän meidän treenejä. Minnan pitämällä tokokurssilla käytiin kolme kertaa ja ollaan saatu niin hyviä treenejä. Viimeisellä kerralla (siis eilen) pidettiin "kisat", joissa jokainen teki ruudun, luoksetulon,jäävän ja seuraamisen. Miisalle kävi ruudussa pikku kämmi, ja se lähti kentältä ettimään ensin merkkiä... ja löytihän se sellaisenkin. Ollaan siis tehty viime aikoina merkin kautta ja niin se ajatteli tehdä nytkin :) Seuraaminen Minnan mukaan ihan hyvää, kyllä se kontakti ajoittain tippuu ja se oikean vireen saaminen siihen liikkeeseen on vielä työn alla. Kiitos Minna koutsaamisesta!!

Tiistaisin ollaan pidetty häiriötreenejä hallilla ja hyvät on häiriöt ollutkin. Alkaa pienen jääräpään pää kestää enemmän ja enemmän. Tällä viikolla tehtiin mm. merkkiä niin, että siellä oli leluja, kapulaa ja ruokakippoa. No Miisalla oli alkuun nälkä ja päätti käydä hakemassa lihapullat kupista ennen muita. Muutama toisto ja merkki löytyi hienosti sieltä seasta. Luoksetuloja tehtiin myös niin, että jokainen pyysi vuorollaan koiran rivistä.
Lauantaina Miisa pääsi Tanjan käsittelyyn täällä Forssassa ja pikku jumeja lukuunottamatta hyvässä kunnossa. Hiukan timmimmässä kunnossa saisi olla, no rantakuntoon kesäksi :)

Sunnuntaina  mentiin Johannan kanssa Lentsun tokokurssin ekalle kerralle. Siellä ohi aiheena seuraaminen, sivuttaisaskeleet ja peruutus. Lentsun mielestä seuruuseen nyt asennetreeniä lelun kanssa. Sivuaskeleet oli aika kivat. Paikkamakuu lopuksi, joka ihan jees yhtä lonkalle heittämistä lukuunottamatta.

Keskiviikkona tokoiltiin Loimaalla. Tein seuraamista ja kontaktia, metallinoutoa, hyppyä ja tunnaria. Metallinouto tehtiin Uunon kapulalla, eikä ollut nyt mitään ongelmaa. Kun tuossa taannoin treeneissä jätti matallin noutamatta!?! Ilmeisesti vieras kapula syynä tähän... Tunnari oli hyvä, oma löytyi. Toisella kertaa Minna vei kapulan ja Miisa juoksi kapularivistä ohi ja jäi haistelemaan maata... No siellä oli märkä läikkä ja joku oli kait siihen kusassu. Mutta oma löytyi taas!! Hyppyä halusin näyttää, kun jää aika lähelle seisomaan. Päätettiin kuitenkin, ettei nyt hirveästi sitä korjata, koska koira pystyy hyppäämään hypyn istumastakin takaisin päin. Tehdään ehkä nyt muutamia kertoja kosketusalustalle ja haetaan pikkasen sillä etäisyyttä, mutta en nyt keskity siihen sen enempää.

Tänään pääsin Woollandian porukkaan mukaan tokoilemaan Forssan hallille Niina Virtasen oppiin. Saatiin hyvää rauhoittumistreeniä kun kentän laidalla joutui odottelemaan usean tunnin. Ekassa setissä otettiin seuraamista, ruutua ja jäävänä maahan meno. Ruutu oli ihan ookoo, saisi olla paremmin kosketusalustan takana. Ekana palkattiin seisomisesta, sitten maahan menosta ja vikaks testattiin vielä korvia ja seisominen. Ja korvat toimii!!! Seuraamisessa vähän edistää, ja meidän käännökset oli kaameita :D No siis nyt vaihdetaan täyskäännös oikeaan, mitä oli vähän jo aikaisemmin mietiskellyt. Ja omat askeleet täytyy ottaa tehotreeniin ja tarkkailuun. Jäävissä jäi ekaks seisomaan, sitä oltiin just eilen tehty.Välissä tehtiin paikkamakuu. Toisella kiekalla katottiin paikkamakuun jättöä ja koiran asentoa siinä. Nyt tarttee muistaa, että asento on jätössä hyvä ja aletaan treenaamaan "törkkimistä" makuussa, istumisessa ja seisomisessa, että kroppa alkaa kestää paikallaan. Kiitos Woollandian porukka ja Minna järkkäämisestä, oli kyllä hyvät treenit!

Onpas meillä ollu HITOKSEEN HYVIÄ :)  treenejä ja kaiken kun tään vielä muistaisi tehdessä!! Ja täytyy kyllä aavistuksen kehaista tuota mustavalkoistakin, on sen pää kasvanut hirmuisesti kaikkeen häiriöön ja tekemiseen :)

Serppa ja Helmi jakselee hyvin ja toimittavat lenkkeilyn virkoja. Aksatreenejä ei nyt ole ja kentällä en ole jaksanut yksin käydä tekemässä.. 

Sitten vähän hajatelmia agilitystä:

Olen nyt pääni puhki miettinyt Miisan tulevaisuutta harrastusten parissa... Ja tullut siihen (mielestäni oikeaan) tulokseen, että me ei aleta agilityä tulevaisuudessakaan harrastaa. Niin monta hyvää ja tervettäkin koiraa on hajonnut tuon kivan harrastuksen parissa, ja en uskalla ottaa riskiä, että tuo jo kerran hajonnut jalka aiheuttaisi enää jatkossa ongelmia. Tavallaan hieman haikeaa, kun agilityynkin sitä ajattelin. Mutta tosiasia on se, että koiran terveys menee etusijalle.

Juttelin erään bc:n omistajan kanssa, jolla koiralla jalassa samanlainen vamma huomattu liian myöhään, ja luu oli mennyt täysin tohjoksi:( koiralla oli siis tietämättä kipeänä treenattu kolmosluokkaan asti... Kotikoiraksi ennuste hyvä.. :(

En usko, että voisin täysillä treenata ja nauttia siitä, jos pelko piilee takaraivossa jatkuvasti.
Nyt koira ollut kropaltaan hyvä ja suora jo viime syyskuusta lähtien, Kotin Tanja juuri kehui, että kroppa on hyvässä kunnossa. 5.3 käydään luustokuvilla ja meinasin ottaa myös polvesta ylimääräiset kuvat, niin näkee sen tilanteen samalla. 

Siitä tuleekin jännä päivä :)

Kyttäilylle kyytiä

Miisan palkkailua olen miettinyt viime aikoina moneen kertaan, kun se tahtoo jäädä niin silmällä kiinni palloihin...ja kaikkeen liikkuvaan. Oltiin reilu viikko sitten Loten kanssa Tommy Wirenin luennolla ja se ehkä avasi taas silmiä enemmän tuonkin suhteen. No onneksi apua löytyi pian, kun eilen oltiin Jessican opissa. Katsottiin ruutua, noutoa,merkille menoa lähinnä ohjattua ajatellen ja palkkailua näissä. Nyt ei enää lennä pallot eikä muutkaan lelut, vaan tehdään nami + repimispalkalla näitä juttuja. Ruudussa on probleemana ollut ennakointi maahan menossa ja siinä vähän kaiveltiin verta nenästä ja testailtiin miten koira käyttäytyy :) Noutoon saatiin uusi kikka kolmonen kanssa ja katsotaan alkaako toimia. Ja pitää myös muistaa huomauttaa koiraa, jos ei kuuntele!! Olipa huippua taas, kun tuntui että ei omat neuvot riitä nyt ollenkaan ja tuli niin sopivaan saumaan :) Kiitos Minna, mutta seuraavan kerran ajat sä... Ei kiitos enää ikuistuksia kameroille!!!

Paimenneltiin viime viikolla ja tänään ja kyllä on pienissä päissä ihmeteltävää uusien asioiden kanssa. Tehtiin kaaria ja kuljetusta. Ja tänään ensimmäistä kertaa (ainakin itse huomasin) että sain koiran kävelemään rauhassa SUORAAN kohti lampaita aina muutamia askelia kerrallaan. Tuohan tykkäisi niin kovasti lähteä kaarelle, mutta nyt yritin olla tiukkana. Kyllä siellä Miisan päässä alkoi taas kai raksuttaa enemmän ja enemmän, on ollut nimittäin koko illan niin poikki ja väsynyt, että ollut ilo katsella :D Mielenkiinnolla odotan, millainen paimentyttönen siitä tulee <3

Viime viikolla Helmin kanssa Loimaalla tehtiin keppejä, puomia ja keinua. Ekan keinun otti vähän vauhdikkaasti, ja sitten alkoi sitä muka pelkäämään...
Maanantaina kävin Seran ja Helmin kanssa hallilla. Sera sai rallattaa putkia ja keppejä ja tehtiin vähän jotain tokojuttuja. Helmin kanssa koitin saada lisää vauhtia keppeihin ja kyllä se aika hyvin onnistui. Vedättämällä saatiinkin aika vauhdikkaat kepit, treenattiin niitä myös suorasta putkesta. Otettiin myös keinua viime viikkoisen "trauman" takia, ja ensin se siinä koitti pelleillä ja pelätä, mutta loppujen lopuksi teki sitä hyvin.

Paimennusta,synttäreitä ja aksaa

Viime viikolla käytiin Woollandiassa paimentamassa taas pitkän tauon jälkeen. Ekalla vuorolla näkyi tauko, ja koira oli pikkasen villi ja kävi kuumana. Toisella kerralla oli jo sellaista normi Miisaa, nyt täytyy olla itse tarkkana, että maahan menot tehdään sillä ekalla käskyllä eikä toisella tai kolmannella. Hyvin ne alkoi menemäänkin. Pyörittiin vähän paalin ympärillä ja tehtiin myös kujalla kuljetusta. Loppuun vielä hakukaaria?!, nämä termit on mulle vielä ihan hepreaa, mutta niitä ne ehkä oli :D Siis lähetyksiä oikealle ja vasemmalle lampaiden taakse. Ensimmäistä kertaa myös uskalsin lopettaa niin, että sanoin koiralle riittää ja lähdettiin pois. Aikaisemmion en ole luottanut, että luopuu lampaista ja olen ottanut sen siinä jo kiinni. Mutta nyt toimi hyvin ja olin oikein tyytyväinen.

Pakkasten takia tokoilut jääneet vähän vähemmälle, mutta ollaan me jotain hommailtukin. Välillä tehty tuossa omassa hallissa, jos tassuja meinannut liikaa paleltaa. Seuraamisessa ollut nyt pääpaino ja tässä pikkupätkä videota:

16 tammikuuta tuli Miisalla vuosi täyteen ja hieman herkuteltiin vuosipäivän kunniaksi. Onnea paljon myös kaikille sisaruksille <3 Miisa aloitti myös heti vuodenvaihteen jälkeen ensimmäisen juoksun, joten senkin takia meidän harrastukset jääneet vähemmälle, kun halleihin ei pääsääntöisesti juoksuisen koiran kanssa saa mennä.

Tänään pääsi Miisa ja Helmi agiliitämään Salon koirahallille. Miisalle ostin paikan, kun ryhmässä oli yksi paikka myytävänä. Helmin 2kk:n agitauko ei näkynyt missään, ja meillä meni tosi kivasti.Teemana oli sylkkärit ja kepeiltä poispäin käännökset. Pari kertaa palkattiin keppien jälkeen ja sitten alkoi onnistumaan, itse ajattelin että ei onnistu ei ikinä. Hyvä Heebo <3 Kohta katsastellaan sitten kisoja taas!

No sitten Miisa, ei se ole aksakoira ollenkaan, putkea se suoritti Aan alta menemällä (putki oli siellä mutta meni vierestä) ja kun yritin lähettää takaakiertoon niin Miisa tuli perusasentoon sivulle :D Voi taivas sanon minä, no mutta se onkin tokokoira!!! Saatiin me ihan agilityltäkin näyttäviä pätkiä tehtyä ja nopsaa se oppii. Käytiin vähän pitämässä hauskaa!!

Mielen- ja kehonhallintaa

Eilen käytiin treenimässä Miisan kanssa Forssassa mielenhallintaa toisten aksatessa. Tarkoituksena saada tämä kuumakalle rauhoittumaan ja keskittymään muuhun kuin kentällä tapahtuviin juttuihin. Pientä piipparointia oli, mutta pystyi myös ottamaan iisisti. Eikä kiljunut kurkku suorana, mistä olen tyytyväinen. Vähän seuraamista pahimman häiriön ollessa ohi ja kosketusalustalle menoa. Loppuun myös toisten rataantutustumisen aikana paikalla makuu. Näitä jatketaan :)

Illalla otettiin tasapainotyynyn kanssa vähän jumppaa, ensin etupää tyynyllä ja pyörimistä sekä tassunantoa, sitten olikin vähän vaikeampaa... Takajalkojen asettelu tyynylle on vielä hankalaa, mutta kun ne siihen saatiin, niin pientä liikettä molempiin suuntiin ja vähän venytyksiä.

Taitaa olla tyyny pientä ilmantarkistusta vailla:

Vuosi 2013 takana

Vuosi 2013 on takanapäin ja mitäs tästä on käteen jäänyt...
No omalta osaltani sain opiskelut päätökseen ja töitäkin on riittänyt. On muutettu, Venla aloittanut koulutaipaleensa, siinä ne ehkä suurimmat. On saatu iloita ja välillä murehtia, mutta tästäkin vuodesta kunnialla selvitty!!
 
Alkuvuodesta meille muutti pieni bc lapsonen, jota ei ole tarvinnut hetkeäkään katua. Siitä toivoisin kovasti itselleni tokoon koiraa, joskin ensimmäinen koira mitä ihan tosissaan yrittää lajiin treenata, niin tavoitteet ei ihan pilvissä voi olla. Miisan loukkaantuminen 4kk iässä vei mielen matalaksi, ja taukoa tuli moneen hommaan, mutta jalka tuntuisi kestävän eikä ole sen kkoommin aiheuttanut päänvaivaa. Aloitettiin myös paimennus, josta itse en vielä ymmärrä yhtään mitään. Mutta kivaa se on ja se harrastus saa jatkua. Agilityä kokeiltu muutaman kerran, mutta se saa jatkoa vasta ensi kesänä kun kaikkeen ei ehdi panostaa. Tulevana vuonna tavoitteena ainakin päästä korkkaamaan toko kisat :) Alkuvuoteen mahtuu myös viralliset luustokuvaukset ja toivon mukaan sieltä tulee hyviä tuloksia.

Helmin vuosi mennyt enemmän ja vähemmän tosissaan agilityn parissa. Viime kevät ja kesä treenattiinkin ihan jonkun verran, mutta nyt syyspuoli jäänyt heikommalle. Pienet loukkaantumiset ja kolhimiset ovat vaivanneet myös sitä. Yhdet kisat ehdittiin loppuvuodesta käymään, ja niistä jäi niin sairaan hyvä fiilis vaikkei nollia tullutkaan. Jatketaan siis samaan malliin ja pidetään hauskaa! Tavoitteita ei sen kummemmin ole, vaan jokainen onnistuminen tuo hymyn kasvoille. Kisaillaan varmaan vähän kevät puolella ja käydään terveystarkastuksessa tsekkaamassa onko kaikki kunnossa. Näyttelypuolella pyörähdeltiin muutamia kertoja vara-sertien arvoisesti ja ensi vuodelle katsellaan joitain näyttelyitä. Ai niin, käytiinhän me Tallinnassa keväällä josta Helmi pokkasi pieneksi yllätykseksi Tallinna junior winner tittelin!  Helmin jälkikasvua ei todennäköisesti vielä ensi vuonna tule, joten meillä on aikaa harrastella!

Seran lyhkäiseksi jäänyt agility ura päättyi tämän vuoden maaliskuussa. Kävimme vielä pari starttia juoksemassa Lempäälässä ilman suurempaa menestystä. Sera sairastellut myöskin ja sitä tutkittu, kuvattu ja ihmetelty. Nyt lääkekuuria ja toivotaan josko tuleva vuosi olisi sillekkin parempi. Se pääasiassa nautiskelee sohvalla nukkumisesta ja lenkkeilee :)

No tämä vuosi aloitettiin tietenkin treenaamalla. Sera ja Miisa pääsivät mukaan Loimaalle. Miisan kanssa seuraamista pääasiassa, muutama nouto,hyppyä ja tunnari. Sera pääsikin sitten monen kuukauden paussin jälkeen aksailemaan ja tokoilemaan. Voi kun se oli innoissaan ja rinta rottingilla. Putki hyppy rallia rallateltiin ja toinen oli ihan tohkeissaan. Seuraamista, hyppyä ja kaukoja. Kyllä se vaan vielä aikas hyvin muisti mitä tehdään ja häntä iloisesti heiluen se hommia teki. Helmi sai kunnon uuden vuoden humalat, kun käytiin kynnenpoistossa ja se saa nyt vähän lomaa. Uusi vuosi sujui koirien osalta rauhassa, Sera vähän nosteli pahimpien pommien aikana päätä, mutta ei sen suurempaa. Miisan kanssa käytiin ulkona leikkimässä puolen yön jälkeen ja eipä se raketteja huomannutkaan.

Kiitos kaikille kamuille kuluneesta vuodesta ja toivotaan tälle vuodelle terveyttä, iloa ja onnistumisia :)